I heart Itä-Helsinki

Hyvää vappua! Täällä vappupäivä on kulunut lähinnä lepäilyn, löhöämisen ja syömisen (vappuherkkuja) lomassa. Löhöillessä on ollut hyvä aika lueskella muun muassa muita blogeja ja törmäsinkin tuossa pari päivää sitten julkaistuun Too big to be me -Annan julkaisuun Itä-Helsingistä. Itä-Helsinkihän tunnetaan usein hyvin negatiivisessa mielessä: on juoppoja ja maahanmuuttajia (vaikka maahanmuuttajat ei mun mielestä ole mikään ongelma), nistejä ja laitapuolen kulkijoita. Kyllä meilläkin Roihuvuoressa asuessa kaupattiin huumeita lähimetsässä, milloin mistäkin metsästä löytyi ihmisen ulostetta ja etenkin arkkitehtuuri oli usein mitä hirveintä neuvostoliittotyyliä. Olen asunut Itä-Helsingissä nyt melkein neljä vuotta: ensin kolme ja puoli vuotta Roihuvuoressa ja sittemmin Aurinkolahdessa loput. Isäni perhe asui myös pitkään Kivikossa ja Myllypurossa, joten molemmissa tuli käytyä noin kerran viikossa.

Tässä vaiheessa muuten jo varoitus, tämä julkaisu sisältää paljon kuvia - kaikki omia! :) Tää julkaisu on myöskin enemmän Itä-Helsingin mainosta, kun treenaukseen liittyvää turinaa.

Olen Annan kanssa hyvin samaa mieltä siitä, että Itä-Helsinkiä parjataan usein hiukan turhaankin. Samat ongelmat - esimerkiksi nistit ja humalaiset - löytyvät kantakaupungista, mutta siellä ne pysyvät paljon paremmin piilossa. Hyppääpä kolmosen tai kakkosen ratikkaan, niin sieltä sitä kulttuuria löytyy. Jos ei löydy, niin aja niillä Kallioon vaikka Harjutorille ja hyppää ulos.

Itä-Helsingissä olen ihastunut (aivan niin kuin Annakin) sen luontoon. Harvassa pääkaupungissa löytää niin moninaisia ulkoilumahdollisuuksia ja niin lähellä keskustaa: merta, ulkoilupuistoa, luonnonsuojelualueita, kirsikkapuistoa, maatilaa (!) ja muuta vastaavaa. Antaa tulevien kuvien puhua puolestaan, näiden pitäisi osoittaa, ettei nää idän huudit niin kauheet oo :)

Roihuvuoren/Marjaniemen rantaa

Siili Roihuvuoressa nähty moneen otteeseen kotopihalla.

Roihuvuoressa ihastuttiin kaupunginosan yhteisöllisyyteen. Naapureihin tutustui helposti koirapuistossa ja taloyhtiöillä oli monenlaista talkootoimintaa sekä katukirppistä - eikä pidä unohtaa Roihuvuoren kyläjuhlia. Sanonpa muuten, että koirien kautta tulee nähtyä ja koettua ehkä enemmän kuin ilman, etenkin ulkosalla. Tulee lähdettyä ulos, koska on pakko lähteä. Kirsikkapuisto tarjosi kirsikkapuidensa kautta upeaa ja poikkeuksellista nähtävää. Taas on muuten Hanami-kirsikkajuhlat tulossa helatorstaina, katsokaas lisätietoa täältä. Roihuvuoresta löytyy myös tähänastisen elämäni parhaat sushit.

Roihuvuoren kyläjuhlat kerran vuodessa

Roihikan Kirsikkapuiston kukkaloistoa 

Parhaimmat sushit

Marjaniemen uimaranta

Metsässä voi vaikka joogata

Itäväylä vie kotiin. Idässä on muuten älyttömän nättejä auringonlaskuja!

Roihuvuoresta pääsi helposti kävelemään Herttoniemen kautta ulkoilupolkuja pitkin esimerkiksi Kulosaareen taikka Viikkiin katsomaan upeita maisemia sekä Helsingin yliopiston omia lehmiä. Sieltä löytyy myös ihan mahtavia juoksu- sekä kävelypolkuja, jotka talvisin muuttuu hiihtoladuiksi. Merenrantaa pitkin pääsi ihailemaan myös Eastendiin eli Herttoniemenrantaan upeita asuntoja sekä haistelemaan "etelän" tunnelmaa. Marjaniemessä oli sopivan pieni ranta melko rauhalliseen auringonottoon ja uimiseen. Samalla alueella sieti myös kävellä katselemassa hulppeita asuntoja sekä haistelemassa meri-ilmaa. Silloin tällöin tuli käytyä myös Laajasalon metsissä ulkoilemassa ja istuskelemassa meren rannalla.

Laajasalon auringonlasku 

Lenkillä voi pysähtyä nauttimaan auringosta 

Viikin peltoja

Herttoniemen ulkoilupolkuja

Viikin kautta pääsee myös Vanhankaupungin koskelle

Viikin lehmiä katsomassa

Itä-Helsingin tuntua

Herttoniemen uimaranta

Herttoniemenranta 

Roihuvuoresta muutettiin kuitenkin pois idemmäs kohti Aurinkolahtea viime marraskuussa. Aurinkolahdessa on oikeastaan se mitä Roihuvuoressa kaivattiin: nätimpi arkkitehtuuri, isommat ulkoilumahdollisuudet sekä meri likempänä. Koko alue on vieläkin hyvin uusi ja edelleen tänne rakennetaan lisää. Koiranulkoiluttajan paratiisi on ehdottomasti Uutelan ulkoilualue, jossa voi koiran kanssa liikkua metsässä tai vaikka erikokoisia polkuja pitkin. Joulun alla Uutelassa järjestetään joulupolku, joka on erittäin suosittu. Kahvila Kampela tarjoaa rannassa herkkuja ja on äärimmäisen suosittu niin paikallisten kuin vierailijoidenkin keskuudessa. Vierailijoita täällä käykin - sunnuntaisin on kaikki parkkipaikat useimmiten täynnä, kun ihmiset saapuu Uutelaan ulkoilemaan. Kovasti odotan tulevaa kesää, että päästään täysillä nauttimaan täällä välimerellisestä tunnelmasta sekä Helsingin pisimmästä uimarannasta. Ei tätä turhaan kutsuta Helsingin Rivieraksi. Aurinkolahdesta ja etenkin Uutelasta tulette tulevaisuudessa näkemään kuvia varmaankin ihan kyllästymiseen asti!

Uutelan metsää

Kahvila Kampela

Aurinkolahden uimaranta