En osaa nimetä tähän ainoastaan yhtä kaveria, koska luisteluaikoina moni ryhmäläinen oli vuorollaan ja samaan aikaan paras treenikaveri. Näin monesti luistelukavereita useammin kuin omaa perhettä. Jäähallilla tuli jutskailtua yhtä sun toista, ja monesti nähtiin vapaa-ajallakin. Monet oli pitkän aikaa mulle sydänystäviä, joille tuli uskottua niin ilot kuin surutkin. On kuitenkin tosi harmi, että sitä myötä kun moni lopetti lajin, loppui yhteydenpito myöskin lähes kokonaan...
Tässä joitakin kuvia treeneistä ja niiden ulkopuolelta. Muistakaahan, että treeniä (niin kuin elämääkään) ei pidä ottaa liian vakavasti, niin kuin kuvista näkee! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti